Kolea kesä, paras kesä

No ei ole vaikea arvata miksi tähän tulokseen heppatäti on tullut – saakelin öttiäiset. Mitä sitä auringonpaisteesta, pilvettömästä sinitaivaasta, lämpimästä järvivedestä tai omasta mukavuudesta, kunhan heppoja ei kiusata.

Facebook muistutti hauskasti juuri tänään vuoden takaisesta tekstistä, jossa kuvailen miten täydellistä olisi, jos asuisimme tallin vieressä. Nyt se on totta :)! Tai no, kai vuokrahuvilan voi laskea melkein todeksi. Ja hepatkin on messissä, tuossa ne ottaa juuri aamupäivätorkkuja. Elämä on just nyt aika mukavaa.

Heräsin kahdeksan pintaan (jo!), ja kun aurinko paistoi, päätin siirtyä lorvimaan pihakeinuun. Mukana oli pieni apupöytä lastattuna kaikilla tykötarpeilla – kahvia (paljon), puhelin, kamera, vichyä, suihkepullo ötökkäkarkotetta – ja läppäriä varten Ikean sylitaso (tämä on muuten oikeasti hyvä).

Kun paahtoleivät olivat juuri lämpimiä, kahvi kuumaa, takapuoli lähestyi kiikun istuinta… Hertta alkoi juosta paarmoja pakoon. No ei kun hakemaan karkotepulloa ja syöksymään tarhaan tyttölasta pelastamaan. Se on onneksi niin fiksu, ettei pelkää suihkimista ja seisoo toimituksen ajan hipihiljaa paikallaan. Kastelin sen kirjaimellisesti märäksi myrkystä (kiva ajatus) ja sitten tyttö sai rauhan. Niille jalansijoilleen se jäikin, nosti toisen takatöppösen lepuutusasentoon ja ryhtyi torkkumaan.

Poikalasta ja pikkuneitiä yritin myös suihkia, mutta siitä nyt mitään tule… Otetaan ne päivemmällä tervattavaksi, kun työnarkomaani siippa saapuu lomailemaan. Mutta nyt kun Hertta on suojattu, se muodostaa ympärilleen jonkinlaisen pilven; myös pikkuneiti ja Väinö saavat olla rauhassa sen tuntumassa.

Olen kamalan ylpeä siitä, miten hienosti siirto tänne pihamaalle sujui. Kyllä oli reippaita heppoja. Siippa talutti edellä tyttöjä, jotka rennosti pää roikkuen askelsivat rauhallisina perille asti. Minä toin perässä pörisevää poikalasta ”kuljetushanskat” käsissä. Oli sekin reipas, hyvinkin sanatarkasti. Yhtään ei pompittu tai hölmöilty, mutta pää pyöri kuin vieterin nokassa, kun se yritti nähdä kaiken mahdollisen ympäriltään. Askellus on myös ravipapalla kovin terhakkaa ja lyhyt jyrkkä mäki noustiin hiihtohissin tyyliin. Mutta tosi nätisti tyttöjen peppuja se seurasi. Porukka kuumui vasta, kun saavuttiin uuteen isoon tarhaan, ja toki silloin päästeltiin pienet jännitysjuoksut.

Paitsi Väinö. Kuten olen Facessa jo raportoinut, se pölhökustaa juoksi KUUSI TUNTIA edes takaisin. Missä on tytöt, missä on portti, missä on koti, missä on tytöt, missä on portti. Varsinaisesti vauhko se ei onneksi ollut, eikä näyttänyt siltä, että olisi langoista läpi aikonut mennä. Välillä kävi seisoskelemassa tyttöjen tykönä ja haukkaamassa heinääkin. Mutta sitä ihmeellistä porttia piti juosta tarkistamassa. Sieltä ravilla koko tarhan pituudelta aidan viertä alas. Pysähdykset kuusien viereen ja tyttöjen luo. Hetkinen seisoskelua ja kohta taas kamalaa kyytiä mäkeä ylös porttia tarkistamaan. Mikä kumma ajatus sillä mahtoi oli mielessä. Tänä aikana tytöt ruokailivat rauhallisesti, eivätkä olleet tietääkseenkään rallittelusta.

Väinön jännityksen huomasi myös siitä, ettei paljon laukkaa tullut. Tasapaino on varmempi ravissa. Laukka tulee vain, jos on erityisen innokkaalla ja iloisella tuulella, yleensä pomppujen säestyksellä. Siinä temmellyksessä saattaa unohtua missä järjestyksessä jalat kuuluu laittaa maahan.

Ensin se löysi piehtarointipaikaksi tuhkakasan ja nyt sillä on oma turvanurkka kuusien luona. Metsänreuna tarjoaakin suojaa iltapäiväauringolta, ja silloin siellä torkutaan koko pieni perhe.

Mutta mitä sitä omasta mukavuudesta. Istun kiikussa pitkähihaisissa ja -lahkeisissa ja viltti ympärillä. Tuulee niin pirusti ja taivas uhkaa tyhjentyä pilvistä. Järven yllä sinertää kyllä lupaavasti. Tulkaa sadepilvet, tulkaa! Täällä pieni heppaperhe haluaisi virkistystä!

Ps. Sisälläkin on lemmikki: pieni pullea hiiri. Eilen illalla terassin ovi oli auki, piparinmuruja syöttinä ovenraossa ja harjanvarsi valmiina, kun yritin hätistää sitä pihalle. Ei onnistunut. Toisaalta, mikä minä olen häntä kodistaan häätämään. Katseltiin sitten yhdessä James Bondia.

wDSC_0797b

Kas, huomenta!

wDSC_0798

Niin on nättiä.

w29

Pörriäiset hommissa.

w25

Lopeta se kameran kanssa hosuminen ja anna mulle karkkia!

Lisää kuvia ks. Kesätunnelmissa ja tarinaa ks. Täysin epätieteellinen tutkimus hevosista.