Raitiotie peltojen ylle Helsingissä?

Blogasin tammikuussa Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen haastavasta tilanteesta ks. Käärme paratiisissa. Päätin palata aiheeseen, sillä se on saamassa yhä omituisempia piirteitä.

Helsingissä on siis laadittu yleiskaavaluonnos, jonka mukaan mm. noin 30 hehtaaria Tuomarinkylän pelto- ja metsäalueista jyrättäisiin lähiörakentamiseen ja raideliikenteelle.

Mikäli suunnitelma toteutuu nyt esitetyssä laajuudessa, hevosharrastajien käyttöön jäisi kutakuinkin ratsastuskeskuksen pihapiiri ja alueen edelleenkehittäminen vaarantuisi. On sanomattakin selvää mitä tämä tarkoittaa niin ratsastamaan saapuvien harrastajien ja hevosenomistajien, kuin alueeseen miljoonia euroja satsanneiden yrittäjienkin näkökulmasta.

Yksi tunteita kuumentanut yksityiskohta yleiskaavaluonnoksessa on Tuomarinkylän peltojen halkominen raitioliikenteellä.

Mittava asuinrakentaminen edellyttäisi luonnollisesti julkisten kulkuyhteyksien parantamista. Tänään julkaistun Ylen uutisen mukaan ratkaisuksi asiaan suunnitellaan ilmaan rakennettavaa raitiotietä. Ote uutisesta:

”Pikaraitiovaunuille tulisi Vantaanjoen yli silta Pukinmäenkaarelta kohti Tuomarinkylää. Kaavaluonnoksessa kiskot on tarkoitus nostaa pari metriä maanpinnan yläpuolelle, jolloin ulkoilijat ja ratsastajat voisivat mennä kiskojen ali. Ilmasilta-tyyppisen rakennelman olisi tarkoitus jatkua mahdollisesti jonkin matkaa ainakin Vantaanjoen toiselle puolelle suojellulle Lystikukkulalle.”

havainnekuva

En voinut mieltäni malttaa – minun oli pakko rakentaa pieni havainnekuva suunnitelmasta. Anteeksi PRO Tuomarinkylä -liike, lainasin netistä kuvan alaosaksi yhden teidän valokuvistanne. Sen yläosaan on yhdistetty niin ikään netistä lainattu kuva ilmaraitiotiestä, joka alkuperäisessä kuvassa kulkee joen yllä.

Jokainen koskaan hevosen selässä istunut henkilö tietää, että leikkimielisen havainnekuvani esittämä tilanne on sula mahdottomuus.

Korvaani särähtää myös tuo ”parin metrin” korkeus maanpinnasta. Kun istun Hertan selässä, oma pääni huitelee noin 2,8 metrin korkeudessa. Kuinkahan monta kymmentä metriä tarvittaisiin turvaväliä, jotta alta ratsastaminen olisi edes suurin piirtein mahdollista.

Montaa mieltä voi olla myös siitä, miten paljon vähemmän ilmaraitiotien rakentaminen pilaa maalaismaisemaa verrattuna maassa kulkeviin kiskoihin.

Ylen uutinen jatkuu Helsingin kaupungin vastauksella, että mahdollisessa raitiotiessä on kyse vasta hyvin alustavasta kaavailusta:

”Mitään päätöstä siitä, että raitiotie ylipäätään tulisi Tuomarinkylään tai mistä rata kulkisi, ei ole olemassa. Ainoastaan bussiyhteys on varma, tunnelia Jokeri 2 -linjaa varten rakennetaan jo. Asukastilaisuudessa esitelty maankäyttötutkielma on vain alustava eikä vielä julkinen, sanoo arkkitehti Tapani Rauramo. Rauramo huomauttaa, että pääidea on ollut luonnostella sitä, mille alueille Tuomarinkylässä voisi rakentaa uusia asuntoja. Helsingin uusi yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä tammi-helmikuussa. Korjattua luonnosta käsitellään kaavoituslautakunnassa mahdollisesti kevään aikana.”

Henkilökohtaisesti minun on vaikea ymmärtää sitä, miten paljon resursseja käytetään sellaisten suunnitelmien laatimiseen, jotka jo perusteiltaan rikkovat aiempia sopimuksia ja voimassa olevia lakipykäliä vastaan.

PRO Tuomarinkylä -ryhmän kannanotossa (pdf) on listattu yhteensä 12 perustelua, joiden vuoksi yleiskaavaluonnosta ei tulisi saattaa voimaan. Perustelujen mukaan yleiskaavaluonnos rikkoo useita lakipykäliä ja aiemmin tehtyjä sopimuksia, luontoarvoista puhumattakaan: se on myös vuonna 2013 vahvistetun asemakaavan vastainen ja ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain sekä voimassa olevan yleiskaavan kanssa.

Helsingin uudessa yleiskaavaluonnoksessa esitetään myös kaupunkibulevardien rakentamista: nykyiset kaupungin sisääntulotiet muutettaisiin moottoriteistä kaupunkibulevardeiksi, joiden varrelle mahtuisi lisärakentamista. Suunnitelma perustuu hypoteettiseen tilanteeseen, jossa kaupunki kasvaa noin neljännesmiljoonalla asukkaalla vuoteen 2050 mennessä.

Pari päivää sitten julkaistussa Helsingin Sanomien uutisessa Uudenmaan Ely-keskus arvostelee suunnitelmaa:

Ely-keskus kritisoi kaupungin suunnitelmia siitä, ettei bulevardien vaikutusta seudulliseen liikennejärjestelmään ole arvioitu. Keskus edellyttää selvityksen tekemistä. – Arvioimme nyt mitä on tarpeen tehdä. Varmaan liikenneselvitysten näkökulmaa täytyy laajentaa seudulliseen, toteaa Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta.”

Voin vain toivottaa tervetulleeksi tutustumaan paikanpäälle nykyisiin sisääntuloteihin ruuhka-aikoina. Jos liikenne yhtään enempää hidastuu, se ei liiku lainkaan.

Tämän tyyppinen rakentaminen avaisi ilman muuta uusia mahdollisuuksia kaupungin kehittämiseen ja näyttää eittämättä havainnekuvissa jopa hauskalta, mutta vaikutuksia seudulliseen liikenteeseen ei mitenkään voi jättää huomiotta.

Matkustaisin erittäin mielelläni nykyisen bussin sijasta junalla tai vaikka metrolla Helsinkiin töihin, kunhan jäissä oleva rataliikenteen laajentaminen voitaisiin toteuttaa. Matka Lohjalta Helsingin keskustaan kestää ruuhka-aikaan bussilla 1,5 tuntia, kun junalla matka-ajaksi on arvioitu 30 minuuttia.

Tietysti voi miettiä, kuka enää ylipäätään haluaisi asua Helsingissä, jos näin hyvät liikenneyhteydet olisivat olemassa.

Käärme paratiisissa

Muutimme yksitoista vuotta sitten pois Helsingin humusta. Se, että päädyimme nykyiseen asuinpaikkaamme läntiselle Uudellemaalle, oli täysin sattumaa. Sattumaa oli myös se, että hevosharrastuspaikaksi valikoitui nykyinen tallimme. Jos en olisi keksinyt ostaa siipalle lahjaksi ratsastustunteja juuri tältä tallilta, emme olisi koskaan törmänneet Väinöön. Ja jos Väinö ei olisi tullut perheeseemme, ei meillä olisi Herttaakaan. Elämän isot kuviot voivat olla sattumasta kiinni.

Hevosharrastajan on tärkeää löytää itselleen ja hevoselleen sopiva talli. Vaikka olosuhteet ovat eri talleilla lakipykälien valossa yhtä hyvät, käytännössä se tarkoittaa erilaisia ruokintarytmejä, erilaisia tarhauskäytäntöjä ja muutenkin erilaisia olosuhteita niin hevoselle kuin harrastajalle. Itselle tärkeässä roolissa on myös miljöö; pääsy viihtyisään, rauhalliseen ympäristöön ja kauniiseen luontoon on tärkeä henkireikä, kun työpaikka sijaitsee yhä Helsingin ydinkeskustan metelissä ja pakokaasuissa.

Monen pääkaupunkiseudun hevosharrastajan valinta on Tuomarinkylän ratsastuskeskus. Se sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa museo- ja kartanomiljöössä. Ratsastuskeskuksessa toimii maneesiyhtiö, kaksi ratsastuskoulua, kaksi ratsastusseuraa ja kaksi täysihoitotallia, joissa asuu yhteensä yli 150 hevosta. Aktiivisia ratsastajia on 1 500 ja ratsastustunteja pidetään vuosittain noin 64 000. Kahden maneesin ja neljän valaistun ratsastuskentän lisäksi käytössä on viisi kilometriä maastoreittejä. Alueella toimii myös vuosittain yli 65 000 koiraharrastajaa palveleva vinttikoirakeskus ja läheiset metsät ovat tärkeitä virkistyspaikkoja kaikille ulkoilijoille.

Mikä harrastajan paratiisi! Paitsi, että kohta ei olekaan, jos Helsingin kaupungin viime marraskuussa julkaisema yleiskaavaluonnos toteutuu.

Sen mukaan noin 30 hehtaaria Tuomarinkylän pelto- ja metsäalueista jyrättäisiin lähiörakentamiseen ja raideliikenteelle.

Tuomarinkylän ratsastuskeskus, vinttikoirakeskus ja ulkoilu- ja virkistyskäyttäjät ovat perustaneet yhteisen PRO Tuomarinkylä -ryhmän, joka jakaa tietoa ja taistelee alueen puolesta. Ryhmä löytyy myös Facebookista. 26. tammikuuta julkaistussa kannanotossa (pdf) on listattu yhteensä 12 perustelua, joiden vuoksi yleiskaavaluonnosta ei tulisi saattaa voimaan. Perustelujen mukaan yleiskaavaluonnos rikkoo useita lakipykäliä ja aiemmin tehtyjä sopimuksia, luontoarvoista puhumattakaan: se on mm. vuonna 2013 vahvistetun asemakaavan vastainen ja ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain sekä voimassa olevan yleiskaavan kanssa.

Mikäli suunnitelma toteutuu nyt esitetyssä laajuudessa, vinttikoirakeskuksen toiminta lakkaisi todennäköisesti kokonaan. Kaavaehdotuksessa sille on varattu uusi paikka kartanon pohjoispuolella, mutta keskuksen siirtäminen maksaisi 2-3 miljoonaa euroa, johon koirakeskusta hallinnoivalla kerholla ei ole varaa (Helsingin Uutiset 7.1.2015). Samalla mitätöityisivät satojen tuhansien eurojen investoinnit, joita kerho on tehnyt keskuksen nykyisiin rakennuksiin kaupungin kanssa tehtyjen aiempien sopimusten mukaisesti.

Hevosharrastajien käyttöön jäisi kutakuinkin ratsastuskeskuksen pihapiiri ja alueen edelleenkehittäminen vaarantuisi. On sanomattakin selvää mitä tämä tarkoittaa niin ratsastamaan saapuvien harrastajien ja hevosenomistajien, kuin alueeseen miljoonia euroja satsanneiden yrittäjienkin näkökulmasta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys nimeää yleiskaavaluonnoksen uudisraivauskaavaksi, sillä se kaataisi Helsingin alueelta metsää yhteensä 300 hehtaaria. Tämä edustaa 39 %:a Helsingin hiilinieluista, jotka sitovat liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Helsingin kaupungin kotisivuilla ilmanlaadusta sanotaan: ”Suurimman osan aikaa ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla on hyvä tai tyydyttävä. Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu on usein välttävä ruuhka-aikoina liikenteen päästöjen johdosta. Yleisesti ilmanlaatua heikentävät etenkin keväisin katupöly ja heikkotuulisina talviaamuina liikenteen pakokaasupäästöt.” Mikähän välillinen vaikutus ilmanlaatuun olisi 300 hehtaarin metsänhakkuulla?

Mitä enemmän aiheeseen perehtyy, sitä enemmän se mykistää. Ulottuuko mykistävä vaikutus mediaankin, sillä toistaiseksi aiheesta on kirjoittanut vain Helsingin Uutiset:

Helsingin Uutiset 7.1.2015
Helsinki jyräämässä Tuomarinkylän pellot – harrastajat protestoivat koirakeskuksen siirtoa

Helsingin Uutiset 11.12.2012
Asukas ihmettelee: Myös arvometsä hakataan rakentamisen alta?